hey girl where is your brain

No nyt meiltä lähti ruokapöytä ja tuolit, toivottavasti kohta lähtee sohvakin. Joku pikku tyttö kävi ostamassa ne ja kyllä muuten tunnen itteni niin vanhaksi ja viisaaksi nyt hah, ei se edes tiennyt mitä oli tulossa hakemaan kun äiti oli hoitanut puhumisen. Tollanen mäki olin joskus. 5 viikkoa vielä muuttoon tai vähän alle, tää kuu on mennyt tähän asti sairaan nopeasti, onneks. Kohta on jo syksy enkä malta odottaa että saan odottaa talvea?

Odotan aina jotain, en viihdy kauaa samassa tilanteessa, aina on pakko tapahtua jotain uutta, vaikka ihan pienesti mutta silti mielummin isosti siksi M kysyy aina välillä "koska sä muhun mahdat kyllästyä" koska kyllästyn aina kaikkeen, mutta onhan se nyt vähän eri asia kyllästyä sohvaan kuin omaan ukkoon.
Ollaan muuten oltu jo sairaan kauan yhdessä.. eikä vielä oo edes ollut mitään isompia ongelmia ja ne pienet mitä on ollut, on johtunut siitä että oon kyllästynyt johonkin. Eilen kyllästyin täysin olemaan kotona ja kun M tuli töistä sanoin vaan että mennään nyt helvetin äkkiä johonkin pois täältä ja sillon lähettiin ajelulle, kun tultiin kotiin olin taas ihan ok huvittavaa sinänsä.

Naapurin isäntä ainakin on kyllästynyt emäntäänsä, turha kieltää.

Valkoista nahkaa

siis ei mulla, mulla on feikkirusketus tietysti. Saatiin päätös tehtyä niiden kalusteiden suhteen ja käytiin eilen tilaamassa meille 6 hengen ruokailuryhmä jossa tuolit on verhoiltu, noh millä muullakaan muka kuin valkoisella nahalla, niissä on myös ihana yksityiskohta, josta kerron lisää kun ne saapuvat. Pitihän meidän myös saada se sohva.. Valkoisella nahalla, ihana ihana avokulmasohva. Mutta mitä tapahtuikaan kun Mikael huomasi muhkeat mekanismi nojatuolit joilla voi keinua, pyöriä, nukkua.. ja sopivasti sellainen oli saman tehtaan valmistama kuin meidän sohva joten siihen sai täysin saman nahka verhoilun joten pitihän Mikaelin se saada ja kieltämättä olihan se maailman mukavin nojatuoli eikä se tullut enää edes kalliiksi koska meidän ostokset olivat jo sen verran hintavia että reilun tonnin nojatuolille hintaa jäi vain noin puolet.

Nyt pitää vain odotella, kalusteiden arvioitu toimitus aika on 9.9 joten se on juuri sopiva, sitä ennen ehdimme saada kaiken muun valmiiksi uudessa kodissa! En malta odottaa! Toivotaan että ruokapöytä ei ole liian suuri sinne keittiöön koska sitten en tiedä mitä tehdä.

Meidän pitäisi vielä hankkia pimentävät rullaverhot, valaisimia, kankaita, hmm mitäs vielä?

Uusi sohva pitää käsitellä kolme kertaa vuodessa näillä aineilla jotta se pysyy upeana vuosia, saatiin aineet heti mukaan.

Tämä aivan ihana kyltti lähti ylihinnoiteltuna mukaani k-raudasta kun hain maaleja, joita en edes löytänyt.

Ostin joskus viime syksynä M:älle ison iittalan taika mukin ja siitä asti ollaan jankattu "pitäs hankkia lisää niitä.." ja eilen saatiin aikaseksi ostaa neljä uutta kaveria ekalle mukille. Ne pääsevät paketeistaan vasta uudessa kodissa.

Sain pari päivää sitten ruusuja ja muutaman mansikan.

valinnan vaikeus

Olin eilen taas yksin kotona, kävin lenkillä, siivosin, laitoin myyntiin vaatteitani ja tein ruoaksi lasagnea, olin siis sairaaaan reipas. Joku muuten tänään jo osti ne vaatteet, nopeeta. Illalla M:än kanssa ryypättiin zero colaa, popitettiin tauskia, poltettiin bio-takkaa ja tanssittiin Hugo- tanssia (sisäpiiri juttu) aamulla nukuttiin pitkään ja lähdettiin kiertelemään huonekaluliikkeitä, käteen meille jäi yhden hylättyämme kaksi hyvää tarjousta joihin molempiin kuuluu ihana kuuden henhen ruokailuryhmä ja ihana valkoinen nahkasohva.
Siinäpä vasta pulma. Joku emäntä tulee ensi viikolla katsomaan että josko hän ostaisi meidän nykyisen ruokailusetin ja viikon sisällä selviää myös että pääseekö meidän sohva uuteen kotiin. Sitten olisi myymättä enää kenkäkaappi ja tv taso.

Kun oltiin katseltu huonekalut ja tungettu mahat täyteen rasvaista ruokaa ja pehmistä niin lähdimme Kokemäelle niinkuin joka lauantai.

yksin kotona ||

Hugo on mammalassa ja oon huomisen päivän yksin, en taas tiedä yhtään mitä tekisin.. onneks ei ainakaan ole enää niin kuuma! Hugo tykkää kauheesti olla mammalassa ja on kiva kun mammalla on aikaa Hugolle. 

Mitäs tässä mitään sen enempiä, taidan lakata kynnet ja vetää naamaan pussin panttereita.

maanantai

Voi että. On se ihan kivaa kun aurinko paistaa mut jotain rajaa.. en sitten yhtään tykkää kun menee yli kahdenkympin, tosi ällöttävää. Oon tässä nyt koittanut päästä eroon näistä huonekaluista, vielä en oo onnistunut mutta onhan tässä aikaa. En jaksais odottaa sitä muuttoa!

Oltiin eilen pyöräilemässä, Hugo rakastaa sitä ja nauraa ääneen kun tulee pomppuja

Elokuussa uuteen kotiin!

No saatiinhan me se! aivan täydellinen kolmio, katosta lattiaan ja keittiöstä kylpyhuoneeseen täysin remontoitu aivan ihana ja uusi koti. Asunto on vasta valmistumassa ja kun nähtiin se niin sieltä puuttui vielä makuuhuoneista lattiat ja keittiöstä kaikki koneet, nähtiin kuitenkin myös malli asunto ja rakastuin aivan täysin siis täysin. En oo nukkunut varmaan viikkoon kun ensin jännitin saadaanko me se ja nyt odotan niin täysillä ja malttamattomana muuttoa joka on vasta elokuun lopussa. Mutta ompahan aikaa suunnitella sisustusta!
Meidän pitäisi ainakin hankkia uusi ruokailuryhmä ja sen pitäisi olla iso, kuuden hengen, valkoinen tai harmaa ja upea ja ihana niin ja tuolit pitää olla nahkaiset koska ollaan sottapyttyjä!
Sitten haluaisin uuden sohvan! no okei jos tästä vanhasta (joo tosi vanha hei..) päästään ensin eroon fiksusti niin sitten meille tulee valkoinen (yllätys!) nahkasohva, sellainen ihana jossa on nappeja!
Muuta eikai ole tarvetta vaihtaa tai ainakaan nyt ei tule mieleen..

Olen miettinyt myös tosi paljon Hugon tulevaa huonetta, miten ihmeessä sen sisustan? Haluaisin sinne jonkun nätin ja pienen mutta mukavan vuodesohvan Hugon enoja varten. Vaatekaappeja ei tarvita ollenkaan koska molemmissa makuuhuoneissa on iso vaatehuone, oi vitsit en jaksa odottaa!
Pitäis muuten siivota Hugon vaatekaappia, siellä on vaikka kuinka paljon pieneksi menneitä vaatteita taas..
Miten se kasvaakin niin nopeesti?! Hugo kävelee portaatkin jo ihan sujuvasti, iso pikkupoika <3
Tuntuu että se oli vasta just kun H syntyi mutta siitä on kohta jo 1,4v oikeesti kohta hän on jo puoltoista ja sitten kaks,kolme EIKÄ.

Jaahas nyt sieltä alakerrasta kuuluukin "kato kato" kun Hugo heräilee päikkäreiltä.
Pitääkin alkaa tehdä ruokaa, kuvittelin eilen tehneeni niin paljon lihapullia että niitä ois vielä tänäänkin mutta ne onkin jo mennyt parempiin suihin :)