mitäs tässä, maha pystyssä edelleen.
Eilen kävin taas siellä äitipolilla ja monen monta asiaa selvis. Aloitetaan nyt vaikka siitä joka ärsyttää eniten,
siis mullahan on muka raskausdiabetes (ainoa liian korkea arvo oli tämä rasituskokeen paastoarvo, omat mittaukset täysin normaaleja) ja olen monta kuukautta saanut kuunnella naukumista tästä ja epäonnistuneen käynnistämisen takia sairaalassa maatessani yksi hoitaja hyökkäsi täysin mun kimppuun ku mulla ei ollut mukana omaa sokerimittariani, hän teki hyvin selväksi että olen paska ja välinpitämätön ihminen ja että lapseni kärsii minun takiani ja että tämä vauvan makrosomia on minun syytäni koska olen possu ja juon kokista ja mättään karkkia ja herkkuja. Kotka porutti mua oikeen kunnolla ja ajattelin vain että mitä oon lapselleni tehnyt.. sitten eilen lääkäri teki taas uä tutkimuksen ja painoarvio oli 4,6kg ja järkytyin tietenkin MUTTA SITTEN lääkäri kertoi että ei mitään hätää koska Lapsi EI ole lihava vaan hänellä on suuri pää ja leveät hartiat, hän on siis iso luinen eikä läski joten ei ole riskiä että hän jäisi päästään jumiin kun edes pää ei mahdu tulemaan. jumalan kiitos, se oli helpottavin tieto ikinä. tästä sekopäisestä hoitajasta vaan sen verran et ei voi taas muuta todeta kun että on se kamalaa ku ihminen on valinnut väärän alan ja jos toi peli jatkuu kun meen sinne seuraavaks niin on varma että en anna asian olla.
hmm mistäs mun vielä piti avautua :D
Niin siis 25päivä meen taas polille, sillon tää on jo 10päivää yli lasketunajan ja sit leikataan, eilen ei ollu mitään muutosta tapahtunut missään että kovasti näyttää siltä että sinne asti odotellaan jos sitten taas käy niin että käynnistyy ennen sitä niin sitte katotaan mitä tapahtuu mutta lääkäri sanoi että mun kohdalla on tosi matala leikkaus kynnys, että sillä mennään. Niin ja syy siihen miks se käynnistäminen lopetettiin kesken sillon oli se että jos sitä rääkkiä oltas jatkettu kauemmin ni siinä ois tullu niin paljon muita ongelmia että oltas luultavasti päädytty hätäsektioon. Nyt kaikki on kuitenkin hyvin, vauva voi hyvin ja mä sain mielenrauhan.
Toi sektio oli mun pahin pelko mut nyt kuitenki suuri helpotus että se tehdään, ja onhan se ihan pakollinenkin tässä tilanteessa et ei auta kuin hyväksyä se. Ainoo tylsä juttu nyt on se että osa vaipoista ja suurin osa vaatteista on kohta liian pieniä :')
Entiedä kuinka paljon tämä mahtaa lohduttaa, mutta älä sure et ole ainoa joka on saanut tuollaista äitipolilla niskaansa. On mahdotonta sanoa, mistä kummasta tuollainen negatiivinen ja kaikinpuolin epäkannustava asenne johtuu. Välillä on käynyt mielessä, johtuuko iästä vai ihan vaan pärstäkertoimesta. Minulle itselle tehtiin viikolla 22 ensimmäinen rasitus, joka oli normaali ja toisella kertaa sieltä löytyi sitten ne kaksi poikkeavaa arvoa. Minun tapauksessa voidaan siis oikeasti puhua raskausdiabeteksesta, koska kotiseurannassa sama homma on jatkunut. Noh, neuvolassa täti pelottelee lähes kaikesta. Meillä on suvussa paljon kakkostyypin diabetesta jne..joten se nyt melkein tuli jo sukurasitteena. Vauvasta neuvolatäti uhkaili supersuurta ja muutama päivä sitten kävin taas uä äitipolilla. Tämä uhkailtu "jättivauva" oli kokonaiset 3kg 40g ja laskettu aika on 25.3 :) ELI mikään ei välttämättä kulje käsi kädessä tai ole niin mustavalkoista. Tuollaisten hoitajien puheet voit jättää ihan omaan arvoonsa.
VastaaPoista- Mamma 25v porista