laskettuaika eikä mitään tunnu missään ellei lähes kivuttomia supistuksia lasketa.
Eilen oli karmee päivä, en ollu silmiäni saanu auki ku ajattelin et 'ei saatana' olin niin täynnä pyhää vihaa heti aamulla ja tietenki ilman oikeeta syytä.
Ärsytti vaan kaikki niinku tää olo ja maailman meno. Raivosin mielessäni et haluan kotiin yksin (oon siis äitillä) mut onneks en menny koska sit olisin kiukutellu sitä että oon yksin kotona.. siivosin ihan hulluna ja
ompelin yhden lakanan vauvan kehtoon ja sit mamma tuli töistä, kiukuttelin koko illan eikä mikään onnistunu kukaan ei edes hakenu jäätelöö vaikka yritin kovin no sitte päästin kunnon porut ja sen jälkeen kaikki oli hyvin. tosi normaalia. mut tänään saan jäätelöö, siitä pidän huolen.
Mulla olis taas hirvee into rempata ja sisustaa mut ei mulla oo kotona enää mitään laitettavaa, olis vähän sellanen olo et tekis mieli muuttaakkin mut ei se nyt tähän väliin oikeen sovi ja mulla on ihana koti. Haluisin että mun seuraava koti on kans maan tasalla ja siinä pitää olla hiukan enemmän omaa pihaa ja yks huone lisää ja isompi kylppäri ja sauna olis kiva sit se pitäs tietenki olla ainaki melkein yhtä lähellä keskustaa ja rauhallisessa paikassa ja sit haluun rempata sen kans upeeks.
unelmia,unelmia,unelmia..
jos nyt ensin sais tän vauvan ulos.
Juu ei nää viimeset metrit varsinaisesti mitään herkkua ole. Itelläkin onneks enää max pari viikkoa synnytykseen enkä ihmettele jos sinne venähtääkin, mikään ei enteile lähtöä sitten pätkääkään. Valivali jne jne. =)
VastaaPoista